Tieto­pankki

Sisältö

Vähähii­lisyys


Raken­ta­misen päästö­vai­ku­tuksia voidaan tarkas­tella kolmella eri tasolla: organi­saation
toiminnan päästöt, raken­nuksen elinkaaren päästöt sekä tuote­koh­teiset päästöt.
Organi­saa­tioiden toiminnan päästöjen arvioin­nissa hyödyn­netään tyypil­li­sesti
kasvi­huo­ne­kaa­su­pro­to­kollan (GHG-proto­kolla) mukaista laskentaa, jossa tarkas­te­luväli on
toimin­ta­vuosi. Raken­nusten elinkaaren päästöjä tarkas­te­lussa hyödyn­netään elinkaa­ria­na­lyysiä (LCA eli life cycle assessment). Tuote­koh­taiset päästöt ilmoi­tetaan yleisesti
ympäris­tö­se­los­teiden (EPD eli environ­mental product decla­ration) muodossa.

Raken­nusten elinkaaren päästöt

Raken­nuksien päästöt aiheu­tuvat useista osate­ki­jöistä, kuten raken­ta­mi­sesta, raken­nusten
käytöstä ja purka­mi­sesta. Yleisesti käytetty tapa mitata raken­nusten päästöjä on
elinkaa­riar­viointi (LCA), joka mittaa ympäris­tö­vai­ku­tukset tuotteen elinkaaren aikana.
Raken­nuksen elinkaa­riar­viossa elinkaari on jaettu moduu­leihin.

Raken­ta­mis­vai­heessa (moduuli A) tarkas­tellaan aikaa ennen raken­nuksen käyttöön­ottoa. Näitä ovat raken­nus­ma­te­ri­aalien raaka-aineiden hankinta ja valmis­ta­minen, kulje­tukset sekä
raken­ta­misen vaiku­tukset, kuten energian­ku­lutus ja jätteet.

Käyttö­vai­heessa (moduuli B) tarkas­tellaan raken­nuksen varsi­naista käyttöä. Käyttö­vai­heessa
vaiku­tukset tulevat energian­ku­lu­tuk­sesta sekä osien vaihdoista.

Purka­mis­vai­heessa (moduuli C) tarkas­tellaan elinkaaren loppua. Purka­mis­vai­heessa arvioidaan purku­työ­maata, kulje­tuksia jätteen­kä­sit­telyyn, materi­aalien kierrä­tystä ja loppusi­joi­tusta.

Raken­ta­misen ympäris­tö­vai­ku­tuksen pienen­tä­mi­sessä keskeiset keinot liittyvät
energia­te­hok­kuuteen, materi­aa­leihin ja kierto­ta­louteen. Energia­te­hok­kuu­dessa keskeistä on, että käytetään mahdol­li­simman vähän energiaa ja se on tuotettu vähäpääs­töi­sesti. Materi­aalien osalta on tärkeää käyttää materi­aaleja tehok­kaasti sekä suosia vähäpääs­töisiä ja kestäviä tuotteita. Kierto­ta­lou­della tarkoi­tetaan, että olemassa olevia hyödyk­keitä käytetään mahdol­li­simman pitkään ja ne kierrä­tetään tehok­kaasti. Olemassa olevan raken­nus­kannan korjaa­minen on usein uudis­ra­ken­ta­mista tehok­kaampi tapa pienentää raken­netun ympäristön hiili­ja­lan­jälkeä.

Laskuri

Raken­teiden hiili­ja­lan­jäljen lasken­ta­työkalu

Julkaisuja

Automaa­tio­tason nosta­minen raken­nusten LCA-lasken­nassa

Raken­nuksen vähähii­li­syyden arviointi – lähtö­tie­tojen merkitys ja arvioin­ti­pro­sessin kehit­tä­minen

Majoi­tus­ra­ken­nuksen ympäris­tö­vai­ku­tukset : Elinkaaren ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Betoni­run­koisten asuin­ker­ros­ta­lojen toteu­tus­ta­pojen vertailu: Elinkaaren
ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Betoni­run­koisen päivä­ko­ti­ra­ken­nuksen ympäris­tö­vai­ku­tukset : Elnkaaren ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Myymä­lä­ra­ken­nuksen ympäris­tö­vai­ku­tukset : Elinkaaren ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA)
arvioin­ti­ra­portti

Betoni­ra­ken­teisen asuin­ker­ros­talon päästöt case-kohteessa — Elinkaaren
ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Pilari-palkki­run­koisen liike­ra­ken­nuksen päästöt — Case-kohteen ja eri
suunnit­te­lu­vaih­toeh­tojen elinkaaren ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Opetus­ra­ken­nusten perus­kor­jauksen ja laajen­nuksen päästöt : Kampusa­lueen
raken­nusten kehit­tä­misen elinkaaren ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Opas raken­nus­hank­keiden päästöjen hallintaan

Raken­nus­ma­te­ri­aalien päästöt

Raken­nuksen päästöistä jopa 80–90 % aiheutuu raken­nus­ma­te­ri­aa­leista ja
energian­ku­lu­tuk­sesta. Energia­te­hok­kuus­vaa­ti­musten tiuken­tuessa ja energia­verkon päästöjen laskiessa raken­nus­ma­te­ri­aalien osuus päästöistä tulee nousemaan, etenkin kun raken­ta­minen lisääntyy maail­man­laa­jui­sesti. Tämän seurauksena energian päästöjen laske­misen hyöty uhkaa jopa kumoutua, mikäli materi­aa­li­si­don­naisia päästöjä ei saada laskettua.


Raken­nus­ma­te­ri­aalien aiheut­tamaan ympäris­tö­kuormaan voidaan vaikuttaa erityi­sesti
raken­nusten suunnit­te­lu­vai­heessa valit­se­malla pitkäi­käisiä, matala­pääs­töisiä ja kierrä­tet­täviä ratkaisuja. Tuotteet, joiden suori­tuskyky on ilmoi­tettu ympäris­tö­se­los­teella (EPD)
mahdol­lis­tet­tavat luotet­tavan ja läpinä­kyvän arvion. Raken­nus­ma­te­ri­aalien välisessä
vertai­lussa täytyy päästöjen ohella huomioida aina tekniset vaati­mukset ja kokonaisuus.
Vähäpääs­töisiä materi­aaleja voivat olla esimer­kiksi korkean kierrä­tys­ma­te­ri­aa­li­pi­toi­suuden
tuotteet, vähäinen jalos­tus­pro­sessi, energia­te­hokas tuotanto ja hiiltä sitovat materi­aalit.

Laskuri

Raken­teiden hiili­ja­lan­jäljen lasken­ta­työkalu

Julkaisuja

Ympäris­tö­se­loste antaa verifioitua tietoa tuotteen ympäris­tö­vai­ku­tuk­sista

Opas pienta­lo­ra­ken­ta­misen raken­ne­rat­kai­sujen ympäris­tö­vai­ku­tuk­sista

Talotek­niikan järjes­telmien päästöt

Raken­nuksen elinkaa­ren­pääs­töjen osalta suurimmat yksit­täiset päästö­lähteet ovat
raken­nus­ma­te­ri­aalien tuotan­nosta syntyvät päästöt sekä raken­nuksen käyttö­vaiheen
energian­ku­lutus. Kokemusten mukaan talotek­niikan järjes­telmien päästöt raken­nusten
materi­aa­li­si­don­nai­sista päästöistä on 12–16 % ja raken­nuksen koko elinkaaren päästöistä noin 5 %. Voidaankin todeta, että talotek­niikan järjes­telmien vaikutus raken­nuksen elinkaaren
päästöihin on merkittävä ja se tulee huomioida osana raken­nuksen päästöjen optimointia.

Julkaisuja

Talotek­niikan järjes­telmien päästö­vai­ku­tukset ja niiden vähen­tä­minen

Päivä­ko­ti­ra­ken­nuksen talotek­niikan ympäris­tö­vai­ku­tukset: Elinkaaren
ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Lämmi­tys­jär­jes­telmien elinkaaren päästö­ar­viointi (LCA) ja vertailu case-kohteessa

Myymä­lä­ra­ken­nuksen ympäris­tö­vai­ku­tukset: Elinkaaren ympäris­tö­vai­ku­tusten (LCA) arvioin­ti­ra­portti

Talotek­niikan tieto­mal­li­poh­jainen määrä­las­kenta

Raken­nus­työmaan päästöt

Tilas­to­kes­kuksen mukaan Suomen kokonais­päästöt olivat vuonna 2017 56,1 megatonnia hiili­diok­si­die­kvi­va­lenttia. Raken­nus­teol­li­suuden mukaan raken­nus­työ­maiden toiminnot ja niissä käytetty sähkö, polttoöljy ja kauko­lämpö puolestaan muodos­tivat samana vuonna 812 kilotonnin päästöt. Tämä tarkoittaa raken­nus­työ­maiden muodos­tavan kokonais­pääs­töistä n. 1.4 %, eli puhutaan merkit­tä­västä määrästä. Lisäksi kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöjä vieläkin merkit­tä­vämpi raken­nus­työ­maiden paikal­linen haitta voi erityi­sesti kaupun­kia­lueilla olla pienhiuk­kaset, pöly, melu ja muut ilman­saasteet. Näitä aiheutuu erityi­sesti fossii­listen polttoai­neiden käytöstä ja erilai­sista koneista. Tarkkaa analyysia haittaa se, että raken­nus­työ­maiden ympäris­tö­vai­ku­tuk­sista on toistai­seksi rajal­li­sesti tutki­mus­tietoa ja hanke­koh­tainen arviointi on vielä harvi­naista.


Yleisesti ottaen työmaa­vaiheen päästöt muodos­tuvat työmaalla käyte­tystä sähköstä,
kauko­läm­möstä ja polttoai­neista. Lasku­ta­vasta riippuen mukaan voidaan laskea myös
työmaalla syntyvä hävikki esimer­kiksi ylijää­vistä hukka­pa­loista, muotti­ka­lus­tosta tai
pilaan­tu­neista materi­aa­leista. Lisäksi voitaisiin harkita mukaan otetta­vaksi myös
raken­nus­ma­te­ri­aalien kulje­tusten päästöt, mutta usein ne päästöt lasketaan erikseen.
Urakoit­sijan tai raken­nut­tajan vaiku­tus­mah­dol­li­suudet kulje­tuksiin voivat myös olla rajal­liset.
Rajaukseen ja tuloksiin vaikuttaa erityi­sesti se, tarkas­tel­laanko talon­ra­kennus- vai
infra­työ­maata. Talon­ra­ken­nus­työ­maalla merkit­tävin osuus vaiku­tuk­sista muodos­tunee työmaa-aikai­sesta lämmi­tyk­sestä, infra­työ­maalla taas erilaisten koneiden fossii­listen polttoai­neiden kulutuk­sesta.

Julkaisuja

Raken­nus­työ­maiden ilmas­to­vai­ku­tukset ja päästöjen arviointi Suomessa

Yrityksen kokonais­päästöt

GHG-proto­kolla on ohjeistus ja toimin­ta­malli yrityk­sille ja organi­saa­tioille
kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjen mittaa­miseen, rapor­tointiin ja hallintaan. GHG-proto­kolla
mahdol­listaa yrityk­sille yhtenäisen standardin ja menetelmän päästöjen seurantaan.
Tavoit­teena on omien ympäris­tö­vai­ku­tusten arviointi ja kestävien toimin­ta­ta­pojen kehit­tä­minen arvion pohjalta. Kasvavat vaati­mukset vähähii­li­syyteen ja vastuul­li­suuteen velvoittaa tulevai­suu­dessa yrityksiä kehit­tämään toimin­taansa, jota varten GHG-proto­kolla on erinomainen työkalu.


GHG-proto­kolla jakaa yrityksen tuottamat päästöt suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat
kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöt ovat päästöjä lähteistä, jotka ovat yrityksen omistuk­sessa tai
hallin­nassa. Epäsuorat kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöt ovat taas päästöjä, jotka ovat seurausta
yrityksen toimin­nasta, mutta syntyvät toisen yrityksen omista­missa tai määräys­val­lassa
olevissa lähteissä. Kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjen tehokkaan ja järkevän hallinnan kannalta on
yrityksen määri­teltävä toimin­ta­rajat, jotka ottavat suorat ja epäsuorat kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöt huomioon. Tarkoin määri­telty kokonaisuus auttaa yritystä hallit­semaan paremmin kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöjä niiden koko elinkaaren aikana ja antaa mahdol­li­suuksia vaikuttaa niihin yrityksen arvoket­jussa.

Julkaisuja

Opas raken­nus­liik­keille GHG-proto­kollan mukaiseen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjen laskentaan

GHG-lasken­ta­työkalu

Ympäris­tö­se­losteet

EPD (Environ­mental Product Decla­ration) tarkoittaa tuotteen ympäris­tö­se­los­tetta. EPD on tyypin III ympäris­tö­se­loste eli sen tiedot pohjau­tuvat verifioituun elinkaa­ria­na­lyysin (LCA). LCA
tarkas­telee tuotteen elinkaaren aikaisia ympäris­tö­vai­ku­tuksia, joita ovat mm. vaiku­tukset
ilmaston lämpe­ne­miseen, otsoni­katoon ja vesien happa­moi­tu­miseen. EPD:ssä tuotteen elinkaari jaotellaan moduu­leihin (A‑D), jotka kuvaavat elinkaaren eri vaiheita raaka-aineen hankin­nasta, valmis­tuk­sesta sekä käytöstä tuotteen loppusi­joi­tukseen asti.


EPD:n tekemistä ohjaavat standardit sekä PCR-ohjeis­tukset. ISO 14025 määrit­telee tyypin III
ympäris­tö­se­los­teiden ominai­suudet. Raken­nus­tuot­teiden EPD:n tekemistä ohjaa
EN15804:2012+A2:2019, joka on raken­nus­tuot­teiden ympäris­tö­se­los­teiden luomiseen tehty
standardi. Elinkaa­ria­na­lyysin tekemistä ohjaavat standardit ISO 14040 ja ISO 14044. PCR (Product Category Rules) eli tuote­ryh­mä­koh­taiset ohjeis­tukset täyden­tävän päästan­dardien ohjeis­tuksia. PCR ohjeis­tukset antavat tarken­tavaa tietoa siitä, mitä pitää huomioida tiettyjen tuote­ryhmien EPD selosteen tekemi­sessä. EPD verifioidaan kolmannen osapuolen toimesta ja seloste on voimassa viisi vuotta verifioinnin jälkeen. Selosteen tavoit­teena on lisätä läpinä­kyvää ja verifioitua tietoa tuotteiden ympäris­tö­vai­ku­tuk­sista, sekä helpottaa tuotteiden vertail­ta­vuutta.

Julkaisuja

Ympäris­tö­se­loste antaa verifioitua tietoa tuotteen ympäris­tö­vai­ku­tuk­sista

Energia­te­hokkuus


Raken­nusten energia­te­hok­kuutta voidaan parantaa korjaus- ja uudis­ra­ken­ta­misen yhtey­dessä raken­teel­li­silla ratkai­suilla tai talotek­niikan avulla. Monasti suurimmat energia­säästöt kiinteistö- ja raken­nusalla syntyvät kehit­tä­mällä olemassa olevaa raken­nus­kannan energia­te­hok­kuutta, sillä raken­ta­mis­mää­räykset edellyt­tävät uudis­ra­ken­ta­mi­selta jo lähtö­koh­tai­sesti energia­te­hok­kaita ratkaisuja.

Energia­si­mu­lointi

Energia­si­mu­loin­nilla simuloidaan raken­nuksen energian­ku­lu­tusta. Simulointi tehdään taval­li­sesti standar­diar­voilla, eikä siinä huomioida käyttäjän vaiku­tusta raken­nuksen energian kulutukseen. Energia­si­mu­loinnin tavoit­teena on löytää kokonai­suutena parhaat ratkaisut raken­nuksen energian kulutuksen minimoi­mi­seksi ottaen huomioon mm. käytetyt energia­muodot, rakenteet, talotek­niikka sekä raken­nuksen maantie­teel­linen sijainti.

Julkaisuja

Energia­si­mu­lointien lähtö­tie­tojen arviointi olemassa oleville raken­nuk­sille

Paramet­ri­soitu laskenta energia­si­mu­loin­tioh­jel­missa

Riuska vs. IDA ICE: Energia­si­mu­loin­tioh­jel­mis­tojen vertai­lu­ra­portti

Kierto­talous


Raken­ta­miseen käytet­tävien raaka-aineiden kulutus aiheuttaa huomat­tavia
ympäris­tö­vai­ku­tuksia vaiku­tuksia kuormit­ta­malla sekä luontoa että ilmastoa. Kierto­ta­louden
huomiointi ja edistä­minen antavat raken­nusa­lalle mahdol­li­suuden osaltaan hillitä
ilmas­ton­muu­tosta. Kierto­talous kuuluukin olennaisena osana nykyai­kaiseen raken­ta­miseen,
koko raken­nuksen elinkaaren ajan.

Raken­ta­misen kierto­ta­lou­della tarkoi­tetaan raken­nus­ma­te­ri­aalien uudel­leen­käyttöä ja kierrä­tystä, sekä muunto­jous­tavia ja pitkäi­käisiä raken­nuksia. Raken­nus­ma­te­ri­aalien tehokas kierrät­tä­minen vähentää neitseel­listen raaka-aineiden tarvetta ja vähentää materi­aalien proses­soin­nissa syntyviä päästöjä. Raken­ta­misen osalta tulisi tavoi­tella jätehie­rarkian, eli etusi­ja­jär­jes­tyksen, noudat­ta­mista, jossa materi­aaleja ja raken­nusosia uudelleen käytetään uusio­käytön sijaan. Kuitenkin toistai­seksi raken­nusosien ja materi­aalien uudel­leen­käyttö on Suomessa on edelleen melko harvi­naista.

Edelly­tyksenä tehok­kaalle materi­aalien kierrät­tä­mi­selle on tiedon­hal­linta. Tietoa raken­nuksen
materi­aa­leista ja siinä käyte­tyistä raken­nuso­sista tulisi kerätä, hallita tehok­kaasti ja jakaa
edelleen käytet­tä­väksi. Tiedon­hal­linta tulisi ulottua raken­nuksen koko elinkaaren ajalle, jolloin
myös tärkeät huolto- ja kunnos­sa­pi­to­toimet pystytään tekemään tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti.

Julkaisuja

Raken­teiden uudel­leen­käyttö ja ehjänä purka­minen ‑selvi­tystyö

Puujätteen uusio- ja uudel­leen­käytön nykytila Suomessa ‑selvi­tystyö

Liima­puu­ra­ken­teiden kunnon toden­ta­minen ja uusio­käyttö –selvi­tystyö

Talotek­niikan järjes­telmien päästö­vai­ku­tukset, muunto­jous­tavuus ja uudel­leen­käytön mahdol­li­suudet ‑selvi­tystyö