Ilmas­to­viisas
raken­ta­minen

Johdanto

Raken­ta­minen kuluttaa kaikista luonnon­va­roista jopa 50% painon mukaan mitattuna. Raken­nukset kulut­tavat n. 40% energiasta ja tuottavat 36% hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Lisäksi raken­ta­misen jätteet ja raken­nusten purku­jätteet tuottavat 25–30% kaikista jätteistä. Raken­nus­ma­te­ri­aalien osuus raken­nusten elinkaaren hiili­ja­lan­jäl­jestä on jo nykyi­sellään merkittävä, ja se kasvaa entisestään raken­nusten energia­te­hok­kuuden paran­tuessa ja energia­jär­jes­telmän kehit­tyessä.

Ilmas­to­vii­saalla raken­ta­mi­sella tarkoi­tetaan tässä yhtey­dessä raken­ta­misen ja raken­nusten käytön­ai­kaisten päästöjen minimointia, mukaan lukien korjaus- ja uudis­ra­ken­ta­minen sekä infra­ra­ken­ta­minen. Keskeisiä keinoja tässä yhtey­dessä ovat energia­te­hokkuus, raken­nusten suunnittelu mahdol­li­simman pitkäi­käi­seksi, vähähii­listen materi­aalien käyttö, uusio- ja uudel­leen­käy­tet­tävien raken­nusosien ja materi­aalien käyttö, työmaa­toi­min­tojen päästöjen pienen­tä­minen sekä teknisten ja biogee­nisten hiili­va­ras­tojen edistä­minen raken­ne­tussa ympäris­tössä.

Lainsää­däntö ohjaa kiinteistö ja raken­nusalaa uudis­tuksiin

Euroopan Unioni ja sen jäsen­valtiot, mukaan lukien Suomi, ovat asettaneet kunnian­hi­moisia tavoit­teita pyrki­myk­sissään hiili­neut­raa­liuteen. Tämän vuoksi Euroopan Unionin ja Suomen kansal­linen lainsää­däntö ohjaakin koko ajan vahvemmin energiain­ten­sii­vistä ja pääoma­val­taista kiinteistö ja raken­nusalaa ympäris­tö­te­hok­kuuden paran­ta­miseen.

Muun muassa Euroopan Unionin Corporate Sustai­na­bility Reportive ‑direk­tiivi velvoittaa jo nyt suuria raken­nusalan yrityksiä toteut­tamaan kestä­vyys­ra­por­tointia toimin­tansa ympäris­tö­vai­ku­tuksien osalta. Lähitu­le­vai­suu­dessa tämä rapor­toin­ti­vel­voite koskee myös pieniä ja keski­suuria yrityksiä.

Uudis­tettu energia­te­hok­kuus­di­rek­tiivi (EPBD) astui voimaan lokakuussa 2023. Suomessa toimeen­panon edellyttämä lainsää­däntö tulee olla voimassa viimeistään 2025. Energia­te­hok­kuus­di­rek­tiivin yleisenä tavoit­teena on vähentää energian loppu­ku­lu­tusta. Direk­tiivi antaa erityisiä velvoit­teita julkisen sektorin kiinteis­töille, joten korjaus­ra­ken­ta­misen hankkeiden määrään voidaan olettaa kasvat­tavan lähitu­le­vai­suu­dessa.

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva uusi kansal­linen raken­nuslaki puolestaan velvoittaa raken­nus­hank­keeseen ryhtyvää laatimaan ilmas­to­sel­vi­tyksen, jolla todetaan raken­nus­hankkeen elinkaaren päästö­vai­ku­tukset (CO2e) uudis- sekä korjaus­ra­ken­ta­misen osalta.

Euroopan Unionin takso­nomia ‑asetuksen tavoit­teena on suunnata rahoi­tusta ilmastoa- ja ympäristöä hyödyt­täviin hankkeisiin, joka puolestaan edellyttää raken­nus­hank­keilta vastuul­li­suus­ra­por­tointia, esimer­kiksi ympäris­tö­ser­ti­fi­kaatin muodossa. Lisäksi monet kunnat ovat alkaneet hyödyn­tämään ympäris­tö­kri­teerejä hankin­noissaan ja tontin­luo­vu­tuk­sissa.