Tietopankki
Sisältö
Vähähiilisyys
Rakentamisen päästövaikutuksia voidaan tarkastella kolmella eri tasolla: organisaation
toiminnan päästöt, rakennuksen elinkaaren päästöt sekä tuotekohteiset päästöt.
Organisaatioiden toiminnan päästöjen arvioinnissa hyödynnetään tyypillisesti
kasvihuonekaasuprotokollan (GHG-protokolla) mukaista laskentaa, jossa tarkasteluväli on
toimintavuosi. Rakennusten elinkaaren päästöjä tarkastelussa hyödynnetään elinkaarianalyysiä (LCA eli life cycle assessment). Tuotekohtaiset päästöt ilmoitetaan yleisesti
ympäristöselosteiden (EPD eli environmental product declaration) muodossa.
Rakennusten elinkaaren päästöt
Rakennuksien päästöt aiheutuvat useista osatekijöistä, kuten rakentamisesta, rakennusten
käytöstä ja purkamisesta. Yleisesti käytetty tapa mitata rakennusten päästöjä on
elinkaariarviointi (LCA), joka mittaa ympäristövaikutukset tuotteen elinkaaren aikana.
Rakennuksen elinkaariarviossa elinkaari on jaettu moduuleihin.
Rakentamisvaiheessa (moduuli A) tarkastellaan aikaa ennen rakennuksen käyttöönottoa. Näitä ovat rakennusmateriaalien raaka-aineiden hankinta ja valmistaminen, kuljetukset sekä
rakentamisen vaikutukset, kuten energiankulutus ja jätteet.
Käyttövaiheessa (moduuli B) tarkastellaan rakennuksen varsinaista käyttöä. Käyttövaiheessa
vaikutukset tulevat energiankulutuksesta sekä osien vaihdoista.
Purkamisvaiheessa (moduuli C) tarkastellaan elinkaaren loppua. Purkamisvaiheessa arvioidaan purkutyömaata, kuljetuksia jätteenkäsittelyyn, materiaalien kierrätystä ja loppusijoitusta.
Rakentamisen ympäristövaikutuksen pienentämisessä keskeiset keinot liittyvät
energiatehokkuuteen, materiaaleihin ja kiertotalouteen. Energiatehokkuudessa keskeistä on, että käytetään mahdollisimman vähän energiaa ja se on tuotettu vähäpäästöisesti. Materiaalien osalta on tärkeää käyttää materiaaleja tehokkaasti sekä suosia vähäpäästöisiä ja kestäviä tuotteita. Kiertotaloudella tarkoitetaan, että olemassa olevia hyödykkeitä käytetään mahdollisimman pitkään ja ne kierrätetään tehokkaasti. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on usein uudisrakentamista tehokkaampi tapa pienentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.
Laskuri
Rakenteiden hiilijalanjäljen laskentatyökalu
Julkaisuja
Rakennusmateriaalien päästöt
Rakennuksen päästöistä jopa 80–90 % aiheutuu rakennusmateriaaleista ja
energiankulutuksesta. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa ja energiaverkon päästöjen laskiessa rakennusmateriaalien osuus päästöistä tulee nousemaan, etenkin kun rakentaminen lisääntyy maailmanlaajuisesti. Tämän seurauksena energian päästöjen laskemisen hyöty uhkaa jopa kumoutua, mikäli materiaalisidonnaisia päästöjä ei saada laskettua.
Rakennusmateriaalien aiheuttamaan ympäristökuormaan voidaan vaikuttaa erityisesti
rakennusten suunnitteluvaiheessa valitsemalla pitkäikäisiä, matalapäästöisiä ja kierrätettäviä ratkaisuja. Tuotteet, joiden suorituskyky on ilmoitettu ympäristöselosteella (EPD)
mahdollistettavat luotettavan ja läpinäkyvän arvion. Rakennusmateriaalien välisessä
vertailussa täytyy päästöjen ohella huomioida aina tekniset vaatimukset ja kokonaisuus.
Vähäpäästöisiä materiaaleja voivat olla esimerkiksi korkean kierrätysmateriaalipitoisuuden
tuotteet, vähäinen jalostusprosessi, energiatehokas tuotanto ja hiiltä sitovat materiaalit.
Laskuri
Rakenteiden hiilijalanjäljen laskentatyökalu
Julkaisuja
Ympäristöseloste antaa verifioitua tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista
Opas pientalorakentamisen rakenneratkaisujen ympäristövaikutuksista
Talotekniikan järjestelmien päästöt
Rakennuksen elinkaarenpäästöjen osalta suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat
rakennusmateriaalien tuotannosta syntyvät päästöt sekä rakennuksen käyttövaiheen
energiankulutus. Kokemusten mukaan talotekniikan järjestelmien päästöt rakennusten
materiaalisidonnaisista päästöistä on 12–16 % ja rakennuksen koko elinkaaren päästöistä noin 5 %. Voidaankin todeta, että talotekniikan järjestelmien vaikutus rakennuksen elinkaaren
päästöihin on merkittävä ja se tulee huomioida osana rakennuksen päästöjen optimointia.
Julkaisuja
Talotekniikan järjestelmien päästövaikutukset ja niiden vähentäminen
Lämmitysjärjestelmien elinkaaren päästöarviointi (LCA) ja vertailu case-kohteessa
Rakennustyömaan päästöt
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2017 56,1 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Rakennusteollisuuden mukaan rakennustyömaiden toiminnot ja niissä käytetty sähkö, polttoöljy ja kaukolämpö puolestaan muodostivat samana vuonna 812 kilotonnin päästöt. Tämä tarkoittaa rakennustyömaiden muodostavan kokonaispäästöistä n. 1.4 %, eli puhutaan merkittävästä määrästä. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä vieläkin merkittävämpi rakennustyömaiden paikallinen haitta voi erityisesti kaupunkialueilla olla pienhiukkaset, pöly, melu ja muut ilmansaasteet. Näitä aiheutuu erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja erilaisista koneista. Tarkkaa analyysia haittaa se, että rakennustyömaiden ympäristövaikutuksista on toistaiseksi rajallisesti tutkimustietoa ja hankekohtainen arviointi on vielä harvinaista.
Yleisesti ottaen työmaavaiheen päästöt muodostuvat työmaalla käytetystä sähköstä,
kaukolämmöstä ja polttoaineista. Laskutavasta riippuen mukaan voidaan laskea myös
työmaalla syntyvä hävikki esimerkiksi ylijäävistä hukkapaloista, muottikalustosta tai
pilaantuneista materiaaleista. Lisäksi voitaisiin harkita mukaan otettavaksi myös
rakennusmateriaalien kuljetusten päästöt, mutta usein ne päästöt lasketaan erikseen.
Urakoitsijan tai rakennuttajan vaikutusmahdollisuudet kuljetuksiin voivat myös olla rajalliset.
Rajaukseen ja tuloksiin vaikuttaa erityisesti se, tarkastellaanko talonrakennus- vai
infratyömaata. Talonrakennustyömaalla merkittävin osuus vaikutuksista muodostunee työmaa-aikaisesta lämmityksestä, infratyömaalla taas erilaisten koneiden fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta.
Julkaisuja
Rakennustyömaiden ilmastovaikutukset ja päästöjen arviointi Suomessa
Yrityksen kokonaispäästöt
GHG-protokolla on ohjeistus ja toimintamalli yrityksille ja organisaatioille
kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen, raportointiin ja hallintaan. GHG-protokolla
mahdollistaa yrityksille yhtenäisen standardin ja menetelmän päästöjen seurantaan.
Tavoitteena on omien ympäristövaikutusten arviointi ja kestävien toimintatapojen kehittäminen arvion pohjalta. Kasvavat vaatimukset vähähiilisyyteen ja vastuullisuuteen velvoittaa tulevaisuudessa yrityksiä kehittämään toimintaansa, jota varten GHG-protokolla on erinomainen työkalu.
GHG-protokolla jakaa yrityksen tuottamat päästöt suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat
kasvihuonekaasupäästöt ovat päästöjä lähteistä, jotka ovat yrityksen omistuksessa tai
hallinnassa. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ovat taas päästöjä, jotka ovat seurausta
yrityksen toiminnasta, mutta syntyvät toisen yrityksen omistamissa tai määräysvallassa
olevissa lähteissä. Kasvihuonekaasupäästöjen tehokkaan ja järkevän hallinnan kannalta on
yrityksen määriteltävä toimintarajat, jotka ottavat suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt huomioon. Tarkoin määritelty kokonaisuus auttaa yritystä hallitsemaan paremmin kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko elinkaaren aikana ja antaa mahdollisuuksia vaikuttaa niihin yrityksen arvoketjussa.
Julkaisuja
Opas rakennusliikkeille GHG-protokollan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan
GHG-laskentatyökalu
Ympäristöselosteet
EPD (Environmental Product Declaration) tarkoittaa tuotteen ympäristöselostetta. EPD on tyypin III ympäristöseloste eli sen tiedot pohjautuvat verifioituun elinkaarianalyysin (LCA). LCA
tarkastelee tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia, joita ovat mm. vaikutukset
ilmaston lämpenemiseen, otsonikatoon ja vesien happamoitumiseen. EPD:ssä tuotteen elinkaari jaotellaan moduuleihin (A‑D), jotka kuvaavat elinkaaren eri vaiheita raaka-aineen hankinnasta, valmistuksesta sekä käytöstä tuotteen loppusijoitukseen asti.
EPD:n tekemistä ohjaavat standardit sekä PCR-ohjeistukset. ISO 14025 määrittelee tyypin III
ympäristöselosteiden ominaisuudet. Rakennustuotteiden EPD:n tekemistä ohjaa
EN15804:2012+A2:2019, joka on rakennustuotteiden ympäristöselosteiden luomiseen tehty
standardi. Elinkaarianalyysin tekemistä ohjaavat standardit ISO 14040 ja ISO 14044. PCR (Product Category Rules) eli tuoteryhmäkohtaiset ohjeistukset täydentävän päästandardien ohjeistuksia. PCR ohjeistukset antavat tarkentavaa tietoa siitä, mitä pitää huomioida tiettyjen tuoteryhmien EPD selosteen tekemisessä. EPD verifioidaan kolmannen osapuolen toimesta ja seloste on voimassa viisi vuotta verifioinnin jälkeen. Selosteen tavoitteena on lisätä läpinäkyvää ja verifioitua tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista, sekä helpottaa tuotteiden vertailtavuutta.
Julkaisuja
Ympäristöseloste antaa verifioitua tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista
Energiatehokkuus
Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa korjaus- ja uudisrakentamisen yhteydessä rakenteellisilla ratkaisuilla tai talotekniikan avulla. Monasti suurimmat energiasäästöt kiinteistö- ja rakennusalla syntyvät kehittämällä olemassa olevaa rakennuskannan energiatehokkuutta, sillä rakentamismääräykset edellyttävät uudisrakentamiselta jo lähtökohtaisesti energiatehokkaita ratkaisuja.
Energiasimulointi
Energiasimuloinnilla simuloidaan rakennuksen energiankulutusta. Simulointi tehdään tavallisesti standardiarvoilla, eikä siinä huomioida käyttäjän vaikutusta rakennuksen energian kulutukseen. Energiasimuloinnin tavoitteena on löytää kokonaisuutena parhaat ratkaisut rakennuksen energian kulutuksen minimoimiseksi ottaen huomioon mm. käytetyt energiamuodot, rakenteet, talotekniikka sekä rakennuksen maantieteellinen sijainti.
Julkaisuja
Energiasimulointien lähtötietojen arviointi olemassa oleville rakennuksille
Parametrisoitu laskenta energiasimulointiohjelmissa
Riuska vs. IDA ICE: Energiasimulointiohjelmistojen vertailuraportti
Monitavoiteoptimointi
Monitavoite- tai monimuuttujaoptimoinnissa tutkitaan useamman vaihtoehdon yhdistelmiä samanaikaisesti. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennuksen energiankulutus, elinkaaren päästöt ja elinkaarikustannukset. Optimoinnilla pyritään löytämään paras ratkaisu suuresta määrästä erilaisia vaihtoehtoja.
Julkaisuja
Ympäristövaikutusten arviointi 80-luvun liikerakennuksen kiinteistökehittämisessä : Elinkaariarvioinnin (LCA), elinkaarikustannusten (LCC) ja energiasimuloinnin arviointiraportti
Kiertotalous
Rakentamiseen käytettävien raaka-aineiden kulutus aiheuttaa huomattavia
ympäristövaikutuksia vaikutuksia kuormittamalla sekä luontoa että ilmastoa. Kiertotalouden
huomiointi ja edistäminen antavat rakennusalalle mahdollisuuden osaltaan hillitä
ilmastonmuutosta. Kiertotalous kuuluukin olennaisena osana nykyaikaiseen rakentamiseen,
koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Rakentamisen kiertotaloudella tarkoitetaan rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, sekä muuntojoustavia ja pitkäikäisiä rakennuksia. Rakennusmateriaalien tehokas kierrättäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja vähentää materiaalien prosessoinnissa syntyviä päästöjä. Rakentamisen osalta tulisi tavoitella jätehierarkian, eli etusijajärjestyksen, noudattamista, jossa materiaaleja ja rakennusosia uudelleen käytetään uusiokäytön sijaan. Kuitenkin toistaiseksi rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttö on Suomessa on edelleen melko harvinaista.
Edellytyksenä tehokkaalle materiaalien kierrättämiselle on tiedonhallinta. Tietoa rakennuksen
materiaaleista ja siinä käytetyistä rakennusosista tulisi kerätä, hallita tehokkaasti ja jakaa
edelleen käytettäväksi. Tiedonhallinta tulisi ulottua rakennuksen koko elinkaaren ajalle, jolloin
myös tärkeät huolto- ja kunnossapitotoimet pystytään tekemään tarkoituksenmukaisesti.
Julkaisuja
Rakenteiden uudelleenkäyttö ja ehjänä purkaminen ‑selvitystyö
Puujätteen uusio- ja uudelleenkäytön nykytila Suomessa ‑selvitystyö
Liimapuurakenteiden kunnon todentaminen ja uusiokäyttö –selvitystyö