Rakenteiden ja materiaalien ehjänä purkaminen sekä uudelleenkäyttö ‑selvitystyö on julkaistu
Rakennus- ja purkujätteen osalta Euroopan unionin jätedirektiivin ja kiertotalouspaketin tavoitteena oli 70 prosentin hyödyntämisasteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämänhetkisestä hyödyntämisasteesta ei ole saatavilla tarkkaa arviota, mutta Tilastokeskuksen mukaan se oli vuonna 2018 n. 54 prosenttia.
Rakentamisen kasvihuonepäästöjen ja jätteen vähentämisen näkökulmasta tulisi tavoitella jätehierarkian eli etusijajärjestyksen noudattamista, jossa materiaaleja ja rakenteita uudelleenkäytetään kierrätyksen sijaan. Tällöin purkukohteesta ehjänä irrotettu liimapuupalkki voisi jatkossakin toimia uudessa käyttökohteessaan tapauskohtaisesti ei kantavana rakennusosana, sekundääri- tai jopa kantavana primäärirakenteena. Tällöin voidaan vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä ja osaltaan pienentää rakennustuotteiden tuotevaiheen päästöjä.
Positiivisen kehityssuunnan saavuttaminen vaatii muutosta, jonka osana ovat niin lainsäädännön, suunnitteluratkaisujen, toteutusmenetelmien kuin ajatusmallien kehittyminenkin. Esimerkkinä tästä on eurooppalainen tuotehyväksyntä, joka ei tällä hetkellä tue vielä käytettyjen rakennusosien uudelleenkäyttöä.
Rakenteiden ja materiaalien ehjänä purkaminen sekä uudelleenkäyttö ‑selvitystyö sisältää katsauksen purkamisen ja uudelleenkäytön nykytilaan, kehitystyöhön ja tulevaisuuden näkymiin Suomessa ja Euroopassa. Uudelleenkäytettävien rakenteiden osalta keskitytään erityisesti rakennuksen kannalta merkittäviin rakenneosiin.
Selvitystyö toteutettu osana Karelia-ammattikorkeakoulun Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen ‑projektin toimenpiteitä. Selvitystyön toteuttamisesta on vastannut AFRY Finland Oy.